Kuva ©Nia
Viikko on mennyt nopeasti ja tällä viikolla tajusin, että jestas jouluhan on kohta jo ovella! Ei sinänsä, että olisin lainkaan jouluihminen, mutta se merkitsee yleensä sitä, että joululaulut alkavat soimaan joka puolella ja liikkeet on täynnä tonttuja ja muita joulukoristeita. Eikä siinä vielä kaikki, pyrkii se joulu jo kotiinkin nimittäin oli rakas äitini lähettänyt "lapselleen" joulukalenterin :D
Tänään olen kuitenkin ollut kotona viettämässä vapaapäivää ja poissa kaikesta tohinasta. Nauttinut sateenropinasta, sekä vanhoista mustavalkoelokuvista. Niin, en ole tainnut muistaakseni aiemmin mainitakaan, että tykkään katsella mm. Audrey ja Katharine Hepburnin leffoja. Jotenkin niissä on vaan sellaista fiilistä mitä nykypäivän leffoista saa hakea. Nykyisin pelataan erikoistehosteilla ja nyt 3D leffat on taas olleet se kova juttu jonkin aikaa. Mihin on jäänyt se tunnelman luominen ja emotionaaliset näyttelijäsuoritukset, jotka voittavat tehosteet mennen tullen?
Tämä on ehkä se syy miksi olen kiinnostunut myös mustavalkokuvista/kuvauksesta. Niissä yleensä tunnelmanluominen on kaiken a ja o ja yksi taiteenlaji, jossa ns. yksinkertaisuudella ja valoilla voi vaikuttaa paljon. Puhuin aiemmin, että olen aloittanut omakuvaprojektin, joka kestää 365 päivää. Nyt on menossa 203 päivä ja suurin osa ko. kuvista on juurikin mustavalkoisia. Se on jännää miten erilailla sitä elämää on alkanut katselemaan "mustavalkoisin silmin" ja pelkistetymmin. Helppoa tuon projektin läpivieminen ei ole ollut, koska harvemmin sitä kameran edessä itse viihtyy. Jostain se motivaatio kuitenkin aina tulee ja päivä päivältä projekti etenee. Itsetutkiskelun aikaa.. sitä syksy lähinnä minulle on ollut.
Viimeisimmät kommentit