Olin tänään Lunan kanssa ulkona juomassa aamukahvia ja aurinko paistoi puolipilviseltä taivaalta. Katseeni kiinnittyi kauniisiin voikukkiin, jotka herkkyydellään valloittivat sydämeni.
Hetki vielä ja sitten tuuli vie ne pois..
Kuvasetin kokonaisuudessaan löydät tämän linkin takaa.
Kuvat:©Nia




Samanlaisia osui silmiini kun mieheni kanssa oikaistiin pellon kautta kotiin, vielä oli hetki ennen tuulen henkäystä.
Kauniita ovat keltaisina ja valkoisina.
Kirjoittanut: tia | 7.6.2009 klo 19.01
Tia: Pellolla varmasti näkeekin kaikenlaisia kesäisiä kukkasia :)
Kirjoittanut: Nia | 7.6.2009 klo 20.44
Rakastan voikukkia juuri tässä 'lentävien keijujen' vaiheessa... vastustamattomia...
Kirjoittanut: Mags | 7.6.2009 klo 21.09
Mags: "lentävät keijut" - sinäpä sen sanoit! <3 *hymy*
Kirjoittanut: Nia | 7.6.2009 klo 21.29
Puutarhassa on ihania jälleennäkemisiä ja haikeita hyvästejä koko kesän. Yhden kukkapenkin tarinassa ovat ensin niin tavalliset, mutta keväisin niin upeat kallionauhuksien vaaleanpunaiset kukkaryöpyt ja narssissien keltavalkopuskat.Hieman haikeana poimin kukkineiden siemenkodat pois, vähitellen kuitenkin tulpaanien puna vahvistaa nauhuksien vähenevää violettia. Kun tulpaanit alkavat sinertää tulee pionien mahtavat kukinnot ja unikoiden hehkuvan punaiset kukat ja sitten valkoiset kellokukat. Näitä kehystävät hempeät lemmikit, jotka tuovat runollisen sävyn koko puutarhaan.
Kirjoittanut: Liisa Moilanen | 8.6.2009 klo 11.35
Liisa: Niin se on, että haikeaa on katsella kukkasien lakastuvan, mutta suloista on se kun uudet kukat puhkeavat kukkimaan tai kun ne seuraavana kesänä jälleen noustavat päänsä :)
Kirjoittanut: Nia | 8.6.2009 klo 11.39